sunnuntai 16. syyskuuta 2012

kävelyä ja muita kulkupelejä


Sonja on oppinut hirmuisesti uusia taitoja. Kävely sujuu jo ilman tukea ja pystyyn pääsee ilman tukea. Alussa kävely oli lähinnä kauhealla kiireellä kiihdytetään syliin. Nyt onnistuu jo kääntyminen ja pysähtyminen. Silti välillä pitää spurttailla syliin tai päin jalkoja/sohvaa hirmuisella vauhdilla.

Oltiin yksi päivä hiekkalaatikolla ja Sonja yritti taas tapansa mukaan kiivetä liukumäkeä väärään suuntaan. Menin istumaan liukumäen alapäähän ja Sonja joutui etsimään vaihtoehtoisen reitin. Lopulta portaat löytyi ja sinne kiivettiin vaivattomasti. Ja sitten istumaan liukumäen yläpäähän ja lasku alas. Ja uudestaan! Ja uudestaan! 

Lopulta ei jaksanut enää kiivetä itse portaita ja alkoi pihlajanmarjojen syöntiskaba. Toisin sanoen, Sonja kiirehti aina uuden marjan luo kun kaivoin edellisen suusta. Yhtään ei varmaan ehtinyt nielemään, niitä oli siis tuonut isommat lapset hiekkalaatikolle. Lopulta kun en antanut syödä marjoja, alkoi Sonja syömään käpyjä.


Sonja sai alennusmyynneistä löydettyjä uusia kulkupelejä. Muumi-polkupyörä, ihan kiva idea ja söpö pyörä. Periaatteessa pitäis toimii niin et tangon ja polkimet saa lukittua ettei niitä pysty vielä lapsi käyttämään mutta tanko kääntyy kuitenkin sen verran että Sonja ohjaa koko ajan ojaan. Yritä siinä sitten työntää suoraan. Käytiin sillä kuitenkin mummulassa asti. Takaisin tulomatkallla otettiin hyötykäyttöön myös Sonjan kypärän vilkkuvalot kun oli tullut pimeää. Kypärän takana on kaksi punaista lediä, mitkä vilkkuu kun ne laittaa päälle.




Toinen uusi kulkupeli on Barbapapa potkuauto. Oltiin Aapon luona kylässä ja Sonja innostui Aapon autosta niin paljon että ostin hänelle oman. Sonja painelee autolla edestakaisin yläkerrassa, välillä nukkevauva sylissä ja välillä kirjaa lukien.


Käytiin lauantaina lastenmessuilla, messukeskuksessa. Heti sisääntulossa oli Hakkaraisentalon koju, missä vieraili Herra Hakkarainen. Sonja oli kiinnostuneempi Hakkaraisesta kun Hakkarainen Sonjasta. Eipä siellä messuilla oikein mitään ihmeellistä ollut. Titi-nallen olisin halunnut nähdä mutta oltiin siellä melkein kaksi tuntia eikä se siinä ajassa esiintynyt, tuskimpa olisi ollut edes hyvä. 

Ostettiin mehujehu Sonjalle, vaikkei vielä juokkaan pillimehuja. Mutta voihan siihen laittaa vaikka pillimaidon. 

Eniten messuilla häiritsi se että siellä oli yhtä aikaa joku koiranäyttely. Niiden piti lauantaina olla pentuja mutta se mun kokonen koira mikä yritti syödä Sonjan kädestä riisipiirakan ei välttämättä ollut pentu. Jos olisi tullut vähänkin lähemmäksi Sonja olis purru takaisin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti