lauantai 5. tammikuuta 2013

nennää!

Sonja alkaa selkeästi oppimaan uusia sanoja ja niiden merkityksiä. Ja tajuamalla asioiden merkityksen huomaa että Sonja on selkeästi todella nokkela.

Esimerkki. Äiti makaa lattialla viltin päällä pää tyynyllä ja katsoo lapsen haluamia muumeja. Lapsi tulee ja kiskoo äitiä kädestä ja vie keittiöön. Äiti tuumii, jaa onkohan sillä nälkä. Ei lapsi menee olohuoneeseen ja valloittaa äitin lattiapaikan. Äiti menee takaisin ja kaappaa lapsen kainaloon, lapsi lähtee karkuun ja palaa hetken päästä kiskoen uudelleen sormesta keittiöön. Keittiöstä juoksee takaisin olohuoneeseen ja nauraa, ilme naamalla näyttää juuri siltä "hahaa, menit kahdesti samaan!".

Yksi Sonjan lempisanoista tällä hetkellä on nenä. Sitä pitää huutaa painokkaasti ja samalla hapuilla jonkun nenää. Bussissa Sonja olisi halunnu kokeilla yhden jätkän nenää mutta se ei ollut samaa mieltä. Sonja huutaa "NENNÄÄÄ!" ja osoittaa poikaa. Yritin katoa toiseen suuntaan, jos vaikka pojalla olisi ollut suurikin nenä.

Sonja yksi lemppareista on myös pukea kenkiä jalkaan. Aina kun tullaan kotiin pitää saada leikkiä kengillä. Kengät jalkaan itse ja niillä pitää tepsutella pitkin alakertaa. Ja pois ja taas jalkaan. Sitä tehdään niin kauan että tulee huuto kun pitää lopettaa. (eilen olisi halunnut nukkumaan kengät jalassa)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti